27 – Debora, rohkea nainen

Lisää suosikiksi

Oletko perääntyjä vai taistelija?

Tuom. 4:4–16

4. Israelissa oli siihen aikaan tuomarina naisprofeetta Debora, Lappidotin vaimo. 5. Hänellä oli tapana istua palmun alla Raman ja Betelin välillä Efraimin vuoristossa; sitä palmua kutsuttiin Deboran palmuksi. Israelilaiset tulivat sinne hänen luokseen pyytämään ratkaisua riita-asioihinsa. 6. Debora kutsui luokseen Barakin, Abinoamin pojan, joka oli kotoisin Naftalin Kedesistä, ja sanoi hänelle: "Herra, Israelin Jumala, antaa sinulle tämän käskyn: 'Kokoa naftalilaisista ja sebulonilaisista kymmenentuhannen miehen sotajoukko ja lähde Taborinvuorelle. 7. Minä johdatan Jabinin sotapäällikön Siseran sotavaunuineen ja joukkoineen Kisoninpurolle ja annan sinun voittaa hänet.'" 8. Barak vastasi Deboralle: "Minä lähden, jos sinä lähdet kanssani. Mutta ellet lähde, en minäkään lähde." 9. Silloin Debora sanoi: "Hyvä on, minä lähden kanssasi, mutta sinä et tästä retkestä saa kunniaa. Herra antaa Siseran naisen käsiin." Debora lähti sitten Barakin kanssa Kedesiin. 10. Barak kutsui sinne koolle Sebulonin ja Naftalin heimot. Näin hän sai mukaansa kymmenentuhatta miestä, ja myös Debora lähti taisteluun hänen kanssaan. 11. Keniläinen Heber oli eronnut muista heimolaisistaan, jotka polveutuivat Mooseksen apesta Hobabista, ja asettunut asumaan Elon-Besaanannimiin Kedesin lähistölle. 12. Kun Sisera sai tiedon, että Barak, Abinoamin poika, oli tullut joukkoineen Taborinvuorelle, 13. hän kutsui koolle omat sotajoukkonsa, raudoitetut sotavaununsa, joita oli yhdeksänsataa, sekä jalkaväkensä, ja lähti Haroset-Gojimista Kisoninpurolle. 14. Silloin Debora sanoi Barakille: "Lähde liikkeelle! Nyt on se päivä, jona Herra antaa Siseran sinun käsiisi. Tiedäthän, että Herra itse kulkee sinun edelläsi!" Barak lähti hyökkäykseen Taborinvuorelta kymmenentuhatta miestä mukanaan. 15. Hänen hyökätessään Herra saattoi Siseran kaikkine sotavaunuineen ja joukkoineen sekasortoon. Siseran oli hypättävä vaunuistaan ja paettava jalan. 16. Barak ajoi takaa vaunujoukkoja ja jalkaväkeä Haroset-Gojimiin saakka. Siseran koko armeija tuhottiin, eikä siitä jäänyt eloon ainoatakaan miestä.




Pohdintaa ja taustatietoa

Israelilaiset olivat vihdoin päässeet luvattuun maahan, missä heidän piti palvella Jumalaa ja totella tämän antamia lakeja. Oli tärkeää valloittaa koko maa, jotta myöskään epäjumalille ei jäisi siellä tilaa. Mutta toisin kävi. Vieraat kansat eivät olleet kokonaan hävinneet maasta, ja israelilaiset joutuivat jatkuvasti heidän ahdistamikseen. Kaiken lisäksi tapahtui se, mistä Jumala nimenomaan oli varoittanut: israelilaiset alkoivat palvoa vieraita jumalia.

Kanaanilaiset, jotka palvoivat Baal-nimistä epäjumalaa, olivat Deboran ja Barakin aikaan mennessä uhanneet ja sortaneet israelilaisia jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Mutta Jumala piti huolta uskottomasta kansastaan: aina kun tilanne alkoi olla täysin toivoton, Jumala antoi kansan johtoon tuomarin, jonka kautta hän pelasti kansansa ja puhui tälle. Debora oli yksi näistä tuomareista. Naisena hän oli poikkeus muiden tuomarien joukossa.

Jumala pitää edelleenkin huolta omistaan. Oman elämämme taisteluissa Jumala kulkee edellämme. Ja edelleenkin synneillä on seuraus. Emme voi syyttää Jumalaa elämämme ongelmista, jotka olemme itse aiheuttaneet. Lopullisesti synnistä ja sen seurauksista päästään eroon vasta taivaassa, jonne pääsee vain luottamalla Jeesuksen sovitustyöhön.

Anu Vuola
raamattutyön koordinaattori


Kirjoita muistiinpanoja


Mieti:

Oletko joskus ollut varma siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta et ole kuitenkaan tehnyt? Millaisissa elämäntilanteissa sinun on täytynyt olla erityisen rohkea?